Näyttelysalin muisteluvihosta

Olemme saaneet muutamalta Paja poikineen, tyttöineen -näyttelyyn tutustuneelta vierailijalta muisteluvihkoon täytettä.

Nimetön tiedonantaja on kirjoittanut 25.1.2015: 

"Sakon risteyksessä Maununtie 2:ssa on 1950-luvulla pitänyt Sauli Lukkari verstastaan. Lukkari apumiehineen valmisti mm. jalkalamppuja ja ruuvimeisselin päitä Tauri Oy:n alihankkijana.

Eläkepäivinään hän kehitteli meisselinpäiden tekemiseen käytetyn puoliautomaattisorvin nokkaohjauksen, jonka avulla oli mahdollista tehdä nopeasti myös kulmikkaita pyörähdyskappaleita."

Mainiota! Juuri tällaisia viestejä toivomme saavamme lisääkin. Ja varmaahan on se, että Lukkarin verstaan kaltaisia alinhankkijaverstaita on kauppalassa ollut lukuisia. 

Toki kirjoitamme mielellämme myös ylös vieraidemme muistoja. Olavi Katajisto poikkesi museolla tammikuun lopussa. Hänen tätinsä Hilja Nummela oli ollut pitkään räätäli Ruuthilla ompelijana ja hän osasikin hyvin kertoa esimerkiksi räätäliliikkeen työnjaoista.

Ruuth itse mittasi, leikkasi ja sovitti. Muihin työvaiheisiin hänellä oli henkilökuntaa. Hilja Nummela teki housuja ja miesvaatturi Hyvinkäällä valmisti takkeja.

Ruuthin liike oli erikoistunut upseerien pukuihin ja siellä valmistuikin "Oravan ykkösestä" ja "Klingendahlin ykkösestä" lukuisat ja lukuisat puvut varuskuntaan. Kyse oli tietenkin huippulaatuisista villakankaista.

Vaatturi Ruuthin rouvalla oli Teräksen talon yläkerrassa korjausompelimo. Hilja Nummela oli sielläkin töissä aina vuoteen 1964 saakka. 

Maaliskuun alussa vihkoon on kirjoitettu kysymys "Minne unohtui Turkisliike Koistinen?"
Liike on kirjoittajan kertoman mukaan toiminut osoitteessa Kyläraitti 7. Siellä valmistettiin korkealaatuisia turkkeja ja turkishattuja. Koistisella oli liike nylös Hyvinkäällä, ja se lopetettiin. 1990-luvulla. Kirjoittaja vielä viestinsä lopussa toteaa, että ehkä ovat liian uusia käsityöläisiä. 

Ehkä juuri näin onkin. Näyttelyssä on esillä vain Riihimäen kauppalan aikana (1920-1950-luku) toimineita verstaita ja liikkeitä. Onkohan jollakulla lukijalla tarkempaa tietoa Koistisen tuskisliikkeestä?  

Suutari Alanen

Suutari Kalle Alanen

Meillä on näyttelyssä esillä valokuva rakennuksesta, jossa tiedetään toimineen suutari. Rakennuksen oven pienessä on kenkäkyltti ja ikkunassa lukee Jalkinekorjaamo. Se, minkä niminen suutari ja milloin rakennuksessa on toiminut, oli meille eiliseen päivään asti mysteeri. Elimme kuitenkin toivossa, että näyttelyn myötä tämäkin selviää.

Rakennus on sama kuin missä kultaseppä Arhosola on pitänyt aiemmin verstastaan. Hämeenkatu 52.

Alli Luhti poikkesi viikko sitten keskiviikkona museolla kengänvenytyslestin kanssa. Hän alkoi kertoilla tätinsä miehestä, suutarista, joka oli pitänyt verstastaan Hämeenkadun loppupäässä. Minähän sitten heti näytin kuvaa ja sama paikkahan oli kyseessä. Mysteeri selvisi.

Suutari Kalervo Alanen oli syntynyt vuonna 1916 Honkajoella. Riihimäellä hän asui perheineen Petsamonkadulla rintamamiestalossa. Vaimo oli töissä lasitehtaalla ja heillä oli kuusi lasta. Suutari oli polion sairastanut invalidi ja kulki pyörätuolillaan työmatkat.

Etupäässä Alanen korjasi kenkiä, vaikka olisi osannut valmistaakin. Valjaita ja muita hevoskaluja hän sekä korjasi että valmisti.

Hämeenkadulla Alasen verstas toimi rakennuksen katutasolla. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin Alanen siirsi verstaansa Erkyläntien alkuun ja jatkoi toimintaa siellä.

Kalervo Alanen kuoli vuonna 1968. 

- pvi

Seppä Kalle Eloranta

Seppä Kalle Eloranta

Elomaan Marja piipahti museolla näyttämässä "maailman parasta kuokkaa". Kuokan on tehnyt verstaallaan Ahjolankatu 14:ssä toiminut seppä Kalle Eloranta. Marjan äiti oli huomannut naapurissaan ”pajamiehen vaimon” käyttävän samanlaista kuokkaa ja pyysi sepältä myös itselleen samanlaisen. Kuokka on periytynyt Marjalle ja on edelleen kovassa käytössä.

Elorannan pajarakennus oli pieni yksikerroksinen talo, jonka viisto katto aleni takapihalle päin. Pajan takana oli sikolätti, joka toi naapurustoon hajun lisäksi myös valtavasti rottia. Seppä perheineen asui Ahjolankatu 16:ssa olevassa asuinrakennuksessa pajan vieressä.

Eloranta valmisti rautatuotteita alusta loppuun, mutta paljon myös korjaus- ja teroitushommia. Lähiseudulta tuotiin viikatteita terotettavaksi siinä määrin, että naapurintyttökin sen huomasi.Tavallisia vieraita pajan pihalla oli myös hevoset, sillä lähiseutujen isännät toivat Elorannalle hevosensa kengitettäväksi. Sitä varten pihamaalla oli tietty paikka, johon hummat kiinnitettiin. 

Seppä ei naapurin tytön muistojen mukaan turhia puhunut. Paikasta toiseen Riihimäellä hän liikkui naisten polkupyörällä.  Varsinkin 1950-luvun puolivälissä mies nähtiin usein pyöräilevän, sillä hän toimi oman pajatyönsä ohella 1956 valmistuneen Riihimäen tyttölyseon rakennustyömaalla raudoittajana.

Turkisliike Liisa Hyvärinen

Saimme Suomen metsästysmuseolta lainaksi  Riihimäellä noin vuosina 1948 –1970 toimineen Turkisliike Liisa Hyvärisen turkisompelukoneen. Omissa kokoelmissamme meillä on Hyvärisen liikkeestä peräisin olevia hattutukkeja, joita on käytetty turkispäähineiden valmistuksessa muotteina. Turkisompelukoneen myötä kaksi niistä pääsi myös näyttelyyn. Hyvärisen liikkeessä on valmistettu ainakin 60 minkkiturkkia.

Liisa Hyvärisen turkisliike toimi ainakin viimeksi osoitteessa Hämeenkatu 62.

Metsästysmuseolta saimme lainaksi myös kettupelleriinin. Se pääsi seinälle hattutukkien päälle ja Unto Ruokon turkisliikkeestä kertovan taulun viereen. Siihen se sopiikin hyvin. Unto Ruoko nylki ja muokkasi 

piennisäkkäitä parkituskuntoon ja Liisa 

Hyvärinen työsti valmiiksi parkittuja 

turkiksia. 

- pvi

Leikkikalutehdas

Riihimäellä on toiminut myös pieni leikkikalutehdas! 

Museolla poiketessaan Pekka Lehtinen alkoi muistella lapsuudestaan tuttua leikkikalutehdasta. 

Ainakin vielä sotien jälkeen 1940-luvulla toimi Allinnanrinteen alussa, nykyisen teatterimontun puolella pieni leikkikalutehdas yksikerroksisessa puurakennuksessa. 

Verstaalla valmistettiin puisia leikkikaluja - pienet puiset helistimet oli yksi suosituista tuotteista. Lelujen lisäksi leikkikalutehtaassa valmistettiin ainakin sorvattuja lampunjalkoja.  

Puuseppinä verstaalla oli ainakin Toivo ja Erkki Lehtinen sekä Evert Hovi.

Lehtinen lahjoitti museolle muutaman tehtaalla valmistetun tuotteen: Puuauton, vauvan helistimen ja lampunjalan. 

Kiitos!

- pvi

Riihimäen puusepäntehdas P. Ahokas

Puuseppä Paavo Ahokkaan sukulaisia kävi meillä museolla pari viikkoa sitten tutustumassa näyttelyyn ja kertomassa Ahokkaan puusepäntehtaasta. Mukana heillä oli myös Ahokkaan liikkeessä työskennelleen Kalevi Mäen tytär, joka toi myös valokuvia aiheeseen asiaan liittyen.

P. Ahokkaan puusepäntehdas toimi Riihimäen Juppalassa Hallakadun varrella (ehkä nyk. numeron 8 kohdalla) vuodesta 1940-vuoteen 1954 saakka. Puusepäntehtaalla työskenteli useita puuseppiä. Liike oli erikoistunut ovien ja ikkunoiden valmistamiseen, mutta tilauksen mukaan valmistettiin myös     keittiönkaappeja, pihakeinuja, liinavaatekaappeja ja muita kalusteita.

   
Kiitos mielenkiintoisesta juttutuokiosta ja kuvista!


- pvi





 









Ahokkaan puusepäntehtaan mainos löytyi museon perusnäyttelystä. Karjala 225/1953.
 

Näyttelyn avajaiset 5.10.2014

Paja poikineen, tyttöineen -näyttelyn avajaiset olivat yleisölle avoimet ja samana päivänä, kun näyttely muutenkin avautui.

Näyttelyn avasi riihimäkeläinen toisen polven kultaseppä Jorma Holmroos. Holmroos kertoili puheessaan omia ja isänsä kokemuksia käsityöläisyydestä ja kiitteli museota aiheen nostamisesta esille. 

Kotiteollisuusliike Sukkula

Avajaisissa vierailleen Kari Jyrkisen kanssa tuli puheeksi Kotiteollisuusliike Sukkula, yksi pitkäikäisimmistä käsityöyrityksistä Riihimäellä. Museon kokoelmissa ei ikävä kyllä ole materiaalia tästä monille niin tutusta liikkeestä. Kuulisimme mieluusti muistoja Sukkulasta kauppalan ajoilta, mutta toki myöhemmiltäkin ajoilta.

Sukkula toimi kauppalan aikana pitkään Valtakatu 4:ssä. (Mainoksessa hämäävästi Valtakatu 3) Se oli kolmekerroksinen liiketalo, jonka kolmannessa kerroksessa sijaitsi Sukkulan kutomo ja myymälä. Samassa talossa oli mm. kahvila.

Sukkula on työllistänyt useita naisia. Siellä valmistettiin myös kansallispukuja.

- pvi